Kirja-arvio Onnimanni-lehdessä 4/2022
Riitta Konttinen, Tarinankertoja Anni Swanin elämä, 2022
Miljoonan kirjan Satukuningatar
Taidehistorioitsija Riitta Konttisen uutuusteos Tarinankertoja Anni Swanin elämä on matka 1800-1900-lukujen kulttuurihistoriaan. Klassikon aseman saavuttanut satu- ja nuorisokirjailija Anni Swan saavutti ”miljoonan kirjan” harvinaisen painosmäärän, mikä kertoo hänen suosiostaan monen lukijasukupolven ajan. Konttinen sulattaa kirjailijan elämäkerran, kansallisen heräämisen, taiteen kultakauden ja yhteiskunnalliset muutokset kiinnostavaksi kokonaisuudeksi.
Anni Swan liittyy Tuusulan taiteilijayhteisöön, josta Konttinen on kirjoittanut useita teoksia. Anni vieraili usein sisarensa Saimi Järnefeltin luona, jonne kokoontui myös Aino Sibelius lapsineen. Anni tunsi myös Venny Soldan-Brofeldtin, joka oli kuvittanut hänen ensimmäisen satukokoelmansa. Juhani Aho puolestaan oli neuvonut Annia lähettämään satujaan WSOY:lle julkaistavaksi. Näin taiteilijat tukivat kirjailijan uran alkua.
Swanin ensimmäinen satukokoelma ilmestyi 1901. Opiskellessaan Jyväskylässä opettajaksi hänet nimettiin Satukuningattareksi, koska hän kertoili satujaan säveltäjä P. Hannikaisen lapsille ja Sibeliusten lapsille Tuusulassa. Satukokoelma Anni Swanin sadut (1933) sisältää perinteisen satutradition vastakohtia: modernin tyttösankarin, ristiriitaisia perhemalleja ja symbolisen naisen äänen. Swan kehitti omaperäisen symbolistisen taidesadun. Lisäksi syntyi nuortenkirjoja, satunäytelmiä ja lastenlehtiä lähes 40 vuoden ajan.
Riitta Konttinen kertaa Swanin perheen ja suvun historiaa monipolvisesti lähteinään Hellevi Arjavan julkaisemat teokset suvun historiasta. Kaukaiset sukutarinat 1770-luvun Pohjanmaalta eivät valaise Annin kasvua kirjailijaksi vaan etäännyttävät aiheesta. Näitä tarinoita löytyy Arjavan teoksesta Merkillinen isoisä (2010).
Gustaf Swanin vaikutus Swanin yhdeksän tyttären koulutukseen on kiistaton. Hän toimi opettajana ja perusti vuonna 1885 innokkaana fennomaanina Lappeenrannan uutiset sanomalehden, johon tyttäret kirjoittivat ja käänsivät tekstejä. Konttinen näkee toimitustyön ja perheenisän kirjallisten töiden antaman esimerkin herättäneen Annin kertojan taidot. Lisäksi Annin kirjailijaksi kasvuun liittyi erityinen lahjakkuus ja herkkyys aistia luontoa, jonka hän tavoitti nuorena vaeltaessaan yksin Hämeen metsissä. Myöhemmin avioiduttuaan kirjailijauran mahdollisti puoliso runoilija Otto Manninen, jonka tuki oli korvaamaton.
Konttinen ei pyri tulkitsemaan uudelleen Swanin tuotantoa vaan esittää kokonaisnäkemyksen aiempaan tutkimukseen pohjautuen. Laajan teoksen ansiona ovat lukuisat lähdeteokset, kirje- ja arkistomateriaalit sekä lehtiartikkelit ja runsas kuva-aineisto, jossa tunnistaa taidehistorioitsijan äänen ja tulkinnan. Swanien kulttuurisukuun ja taiteilijapiiriin liittyy useita merkittäviä henkilöitä kuten Eino Leino, Järnefeltit ja Sibeliukset, joiden yhteyksiä Konttinen punoo kiinnostavasti. Vaikka lopun lähdeluettelo on mittava, tarkempi tekstin lähdeviitteistö puuttuu, mikä auttaisi lukijaa etsimään lisätietoa.
Sirpa Kivilaakso