Lumometsän syli – Anni Swanin satusymbolismi 1869-1923

with Ei kommentteja

Atena Kustannus Oy, 2008

Arvioita lehdissä ja verkossa

Tiivistelmä

In English

Sirpa Kivilaakso Lumometsän syli - Anni Swanin satusymbolismi 1869-1923Sirpa Kivilaakson väitöskirja "Lumometsän syli - Anni Swanin satusymbolismi 1896–1923" tarkastelee lasten- ja nuortenkirjailija Anni Swanin (1875–1958) satukokoelmia vuosilta 1901–1923 ja Uusi Suometar -lehden sadunomaisia novelleja vuosilta 1896–1904.

"Lumometsän syli" on suomenkielisen satukirjallisuuden poetiikkaa ja 1900-luvun alun modernia naiseutta selvittävä feministiseen tutkimustraditioon liittyvä tutkimus, joka tuo lastenkirjallisuuden osalta uutta tietoa 1900-luvun alun modernin ihmisen problematiikasta. Väittelijä tarkastelee Swanin satujen poeettista kieltä ja naiseuden tematiikkaa ranskalaisen postmodernin ajan feministisen viitekehyksen valossa. Kivilaakso kontekstualisoi sadut ajankohdan symbolistiseen taidevirtaukseen ja Suomen taiteen kultakauteen. Hän tulkitsee satuja naiskirjailijan lajina ja erityisenä naisen metaforisen ilmaisun muotona. Satujen feministinen lukutapa avaa varhaista modernia naiseutta ja sille ominaista naisen ilmaisukielen erityisyyttä sekä mykkää ei-kielellistä, melankolian ilmaisua. Näin tutkimus tuo esiin uudenlaisen naiskirjailijan aistimusvoimaisen kielen.

Kivilaakso luonnehtii Swanin satusymbolismia luonnon kauneuden synesteettiseksi ja aistimusvoimaiseksi kerronnaksi, jolle on luonteenomaista aistiestetiikka, metaforisuus, metonymisyys ja metamorfoosit. Swan vahvistaa osaltaan naisen sankaruutta, omaa ilmaisukieltä ja ääntä. Tuloksena paljastuu satuperinteeseen verrattuna uudenlaisia tyttöyden, äitiyden, naistaiteilijuuden ja perheen malleja ja niiden representaatioita. Satumallit osoittautuvat aikanaan moderneiksi tyttösankareiksi, osin ambivalenteiksi uudenlaista naiseutta ja suhteessa oloa heijastaviksi ja ovat siten varhaisia feministisen sadun tunnusmerkkejä. Väittelijän mukaan Anni Swan on suomenkielisen symbolistisen taidesadun kehittäjä ja feministisen sadun aloittaja.

Sirpa Kivilaakson väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa lauantaina 7. kesäkuuta klo 12 (Yliopistomuseo, Snellmaninkatu 3, Arppeanum-sali). Vastaväittäjänä oli dosentti Satu Grünthal Helsingin yliopistosta, ja kustoksena on professori Pirjo Lyytikäinen.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someonePrint this page